Kotitalouksien tulot ja kulutus 2016

Mihin suomalaiset käyttävät rahaa? Kulutustottumuksia seurataan armottomasti erityisesti isojen korporaatioiden toimesta – he tarvitsevat tätä informaatiota tehdäkseen rahaa ja tuottaakseen voittoa omistajilleen. Kulutustottumusten seurailu on nyt tarkempaa kuin koskaan, kiitos modernin teknologian. Bonuskorttijärjestelmä on yksi esimerkki tavasta, jolla ihmisten kulutusta voidaan seurata yksilön tarkkuudella – näin voidaan muodostaa anonyymin tiedon perusteella kulutuskarttoja ja optimoida esimerkiksi kauppojen hyllyjä asiakkaiden mieltymysten mukaiseksi

Suomalaisten keskipalkka ja mediaanipalkka

Suomalaiset tienasivat vuonna 2015 keskimäärin 3500 euroa kuukaudessa. Tulee kuitenkin huomata, että keskipalkkaa vääristää kärkipään korkeat tulot. Mediaanipalkka kuvaa paremmin kansan palkkatasoa: Suomen mediaanipalkka oli n. 2500-2600 euroa. Mediaani on lukema, joka saadaan kun asetetaan kaikki luvut ”jonoon” ja valitaan jonon keskimmäinen luku. Hieman vaikeasti kuvailtava asia, mutta hyvin selkeä kun sen tajuaa. Mediaanipalkka kuvaa hyvin suomalaisten palkkatasoa ja siitä voidaan tehdä erilaisia johtopäätöksiä – esimerkiksi se, että mediaanipalkka on huomattavasti alhaisempi kuin keskipalkka. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Tästä voitaisiin tulkita esim. se, että suomalaiset korkeapalkkaisimmat tienaavat todella paljon. Toki Suomessa ei päästä esimerkiksi samanlaisiin huippulukemiin kuin Yhdysvaltojen suurimmissa korporaatioissa, mutta Suomessakin on miljardöörejä jotka maksavat erilaisia veroja vuosittain miljoonia euroja.

Mihin suomalaiset käyttivät rahojaan vuonna 2016?

Suomalaiset käyttävät paljon rahaa kulutustavaroihin: erityisesti erilaiset kulutuselektroniikan alan tuotteet ovat erityisen suosittuja – puhelimet, läppärit, tabletit ja erilaiset televisiot ja sen oheislaitteet kävivät kaupaksi vuonna 2016 erityisen hyvin. Kulutuselektroniikan hintataso laskee jatkuvasti, mikä lisää vaihtuvuutta ja yleistä liikevaihtoa. Erityisen selkeästi tämä näkyy puhelimien ja televisioiden hinnoissa – 200 euron ostovoima on moninkertainen verrattuna esimerkiksi neljän vuoden takaiseen.

Rahaa käytetään myös paljon erilaisiin jokapäiväisen elämän tuotteisiin. Esimerkiksi ruokaan suomalaisilta kuluu useita satoja euroja kuukaudessa – vaikka kaiken kokkaisi itse, ruokaan kuluu silti 1-2 € per ateria. Jos lounastaa ulkona, ruokaan voi mennä helposti yli kymmenen euroa. Jos esimerkiksi töissä käyvä henkilö syö joka päivä ulkona, se tekee kuukaudessa 10 € x 20 = 200 euroa. Monet syövät tämän lisäksi ulkona myös iltaisin ja ostavat kaupasta kalliita valmiita välipaloja, mihin palaa helposti euro jos toinenkin.

Vuoden 2016 suositut palvelut

Myös suomalaiset löysivät vuonna 2016 netistä uusia palveluita. Erityisesti suosiotaan nostattivat streaming-palvelut kuten Netflix ja HBO Nordic saivat pitkän rivin uusia käyttäjiä. Nopeat internet-yhteydet, erityisesti kehittyneet 4G-verkot mahdollistavat sen, että yhä useampi suomalainen voi nauttia HD-kuvanlaadusta netin kautta streamatuissa videoissa ja elokuvissa.

Uusia vuonna 2016 päätään nostaneita palveluita olivat myös ruoankuljetuspalvelut Wolt ja Foodora. Ne käyvät tällä hetkellä kovaa kamppailua Suomen markkinoiden valtikasta, ja monet ovatkin nähneet kaupungilla firmojen työntekijöitä jakamassa alennuskuponkeja uusien asiakkaiden toivossa. Woltin ja Foodoran kautta voi tilata ruokaa erilaisista ravintoloista, jotka eivät itse tarjoa kotiinkuljetusmahdollisuutta. Näiden palveluiden ansiosta voit saada laadukasta ravintolaruokaa kotisohvallesi noin neljän euron kuljetusmaksulla. Woltin ja Foodoran työntekijöiden oloista kirjoitettiin paljon lehdissä vuonna 2016. Ruokaa iso reppu selässään kuljettava työntekijä saa keskimäärin kympin tunnissa, minkä lisäksi jokaisesta kuljetuksesta saa provisiopalkkaa. Vaikka työ on raskasta, monet pitävät siitä sen kuntoa kasvattavan luonteen ansiosta (ainakin, jos kyseessä on pyörälähetti). Myös ruokalähettien kohdalla on kuitenkin käyty paljon keskustelua siitä, toteutuvatko työehdot täydellisesti tällaisten uuden ajan keikkatyöläisten kohdalla.