Kuluttajahinnat Suomessa 2017

Kuluttajahinnat ovat nousseet jo 80-luvusta lähtien, poikkeuksena subprime-kriisin aiheuttama vuoden 2010 miinusdippi. Hintojen nousu oli kuitenkin vielä 80-luvulla huomattavasti nopeampaa, ennätyksenä 1981 jolloin kuluttajahinnat nousivat pöyristyttävät 14 prosenttia vuodessa. Tämän jälkeen hintojen nousu hidastui, ja 90-luvulta lähtien hinnat ovat nousseet vuosittain n. 1-5 prosenttia.

Mitä kuluttajahinta tarkoittaa?

Kuluttajahinnoilla tarkoitetaan kaikkien esineiden, palveluiden ja asioiden hintoja joita suomalaiset kuluttavat. Niitä voivat olla niin ruisleipä, henkilöauto, hieronta kuin esimerkiksi ennustajan palvelutkin. Kuluttajahintoja seurataan tarkkailemalla yli 50 000 myyntiartikkelin hintojennousua ja -laskua. Tämä tarkoittaa sitä, että jos huomaat lähikaupan maidon hinnan nousseen, kuluttajahinnat ovat todennäköisesti nousseet tämän myyntiartiklan osalta. Sama juttu toisin päin – jos esimerkiksi lähibensa-asemasi 95-oktaanisen bensiinin hinta on laskenut, kuluttajahinnat ovat tämän myyntiartiklan osalta laskeneet.

Kuluttajahinta onkin hyvä seurannan kohde, kun halutaan tarkastella kansantalouden kulutus- ja ostovoimaa ja sitä, mitä minkäkin hetken keski- ja mediaanipalkkainen työntekijä sekä esimerkiksi köyhyysrajan alapuolella painiva henkilö pystyy milloinkin ruokakoriinsa noukkimaan. Kun kuluttajahinnat ovat suhteessa korkealla, samalla rahamäärällä saa vähemmän tuotteita. Jos taas kuluttajahinnat laskevat, kansan ostovoima keskimäärin kasvaa.

Mitä kuluttajahintatilastoista voi päätellä?

Kuluttajahintoja seuraamalla voi päätellä, kuinka paljon kansalla on ostovoimaa. Jokainen on varmasti joskus kuullut toisen marmattavan aiheesta  ”Palkat eivät koskaan nouse, mutta hinnat vaan puksuttavat ylöspäin”. Tämä on lohdullisen kuuloista sillä valittaminen ja marmattaminen on aina mukavaa, mutta todellisuudessa kuluttajahinnat ovat nousseet esim. viimeisinä parinakymmenenä vuotena vain 27 prosenttia, kun bruttopalkat ovat kasvaneet yli 60 prosenttia. Täten kun vertaamme kuluttajahintoja bruttopalkkoihin, voidaan todeta että suomalaiset voivat ostaa palkallaan enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Ei kannata uskoa nostalgialasit päässä valittavien ihmisten jupinoita!

Millaiset kuluttajahinnat Suomessa tulee olemaan lähivuosina?

Kuluttajahinnat tulevat todennäköisesti nousemaan, sillä lähivuosina kehitys on sakannut ja se on pysynyt lähes nollissa. Tämä ei voi jatkua ikuisesti, sillä markkinataloudessa oletetaan aina, että kehitys kehittyy ja moni asia rakentuu nimenomaan tämän teesin päälle.

Siitä taas ei voi olla, koska ne lähtevät nousuun. Kuten euribor-ohjauskoroissa, myöskin hintatasoissa on paljon hankalia muuttujia jotka tekevät lukujen ennustamisesta todella hankalaa ja monimutkaista, jopa mahdotonta. Tämän takia ammattitaitoisimmatkin asiantuntijat pystyvät antamaan aiheesta vain jonkin sortin karkeita arvauksia.

Matalat ohjauskorot pyrkivät pumppaamaan rahaa markkinoille

Kuluttajahinnat eivät todennäköisesti nouse dramaattisesti, sillä ohjauskorot ovat yhä nollissa. Varmaa tämä ei kuitenkaan ole, sillä myös ohjauskorot voivat loikata nopeallakin tahdilla ylöspäin. Laina on nyt ennätyksellisen halpaa, mutta kukaan ei osaa ennustaa, kuinka pitkään tällainen tilanne jatkuu. Sama asia on kuluttajahinnoissa: ei ole lainkaan mahdotonta, että näkisimme jonain päivänä vielä samanlaisen hintojen nousun kuin 80-luvulla. Euroopan Unioniin kuuluminen toki laskee tämän todennäköisyyttä, mutta varmasti tästä ei voi sanoa kukaan yhtään mitään.

Miten kuluttajahintojen nousu vaikuttaa elämääni?

Kuluttajahintojen nousu aiheuttaa aina sen, että tietyllä palkalla saa vähemmän tavaraa kaupasta. Toki tulee muistaa, että palkat nousevat keskimäärin vähintään samaa tahtia kuin hinnatkin, niinpä ero ei ole mitenkään dramaattinen.

Käytännössä kuluttajahintojen nousu näkyy siten, että peruselintarvikkeiden hinnat kipuavat pikkuhiljaa ylöspäin. Äkillisiä hinnannousuja ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi maidon tai leivän hinta saattaa nousta sentti sentiltä pikkuhiljaa kohti uusia huippulukemia.