Mikä on Kiinan silkkitie hanke?

”One Belt, One Road” (OBOR) toisin sanoen Kiinan silkkitie hankkeen alulle laittanut Presidentti Xi Jinpingin projekti on erittäin kunnianhimoinen. Hankkeen on määrä rakentaa rautatie Kiinasta Istanbulin ja Moskovan kautta Rotterdamiin. Suunnitelmissa on myös meritie Etelä-Kiinasta Indonesian ja Itä-Afrikan kautta Venetsiaan.

Silkkitien ollessa valmis, se kattaa 65 maata eli noin kaksi kolmasosaa koko maapallon pinta-alasta. Silkkitie kulkee 4,4 miljardin ihmisen kattavalla matkalla ja siitä on tulossa moderni väylä.

Mielenkiintoisen hankkeesta tekee se, että se järjettömänkin valtava hanke. Kiinan rohkeus ja ennakkoluulottomuus tämän jättiprojektin osalta on uskottavaa. Uuteen Silkkitiehen on sisällytetty myös useita aiemmin esillä olleita hankkeita. Rahoitusta varten on perustettu Aasian Infrastruktuuri-Investointipankki (AIIB): Myös Suomi on kyseisen pankin jäsen.

Silkkitie-hankkeen syyt ovat niin taloudellisten tekijöiden kuin vapaan liikkuvuuden lisäksi myös yhdistää korkeampien standardien syvempää taloudellista ja poliittista järjestelyä Silkkitien varrella olevien valtioiden kanssa. Hankkeella Kiina ottaa itselleen myös huomattavan määrän valtaa. Silkkitie-hanke on maailman mittavin yksittäisen maan suunnitelma ulkomaille. Investointi on 900 miljardia dollaria.

Kiina on puhunut globaaliuden sekä monenkeskeisten välien hyödyistä ja Silkkitie on huomioitu mittavasti maailmalla. Peruslähtökohtana Silkkitiessä on kaupankäynnin lisääminen sekä yhdistyminen suunnitelmassa mukana olevien maiden välillä. Laajat investoinnit teihin, putkiin, satamiin sekä viestintäverkkoihin tuovat myös edistäviä yhteyksiä infrastruktuureihin.

Vuoden 2013 syyskuussa Kiinan presidentti Xi kävi valtiovierailulla Kazakstanissa ja tällöin hän ehdotti, että Kiina ja Keski-Aasian maat tekisivät silkkitien alueelle yhteisen talousalueen. Kuukauden kuluttua Xi puhui Indonesiassa ja kertoi Kiinan vahvistavan yhteistyötä Kaakkois-Aasian maiden kanssa rakentamalla myös merellisen 2000-luvun silkkitien.

Ehdotukset menivät yhteisesti Kiinan valtion hallituksen toimintasuunnitelmaan vuodelle 2015. Ja ne saivat yhteisen nimen; 带一路. Suomeksi Yksi vyö, yksi tie, ja englanniksi One Belt, One Road (OBOR).

Silkkitiessä on kaksi haaraa, mutta ne eivät ole yksittäisiä reittejä. Silkkitie on yhteyksien verkosto, joka tuo Kiinan eri puolet yhdistämään maailmaa. Haaroista ensimmäinen eli ”vyö” yhdistää Kiinan länsiosat kuuden käytävän kautta Keski-Aasiaan, Etelä-Aasiaan sekä Intian valtamerelle. Toinen haara nimeltään ”tie” on merireitti. Sen tarkoitus on yhdistää Kiinan rannikkoalueet Eurooppaan ja Afrikkaan Etelä-Kiinan meren ja Intian valtameren kautta yhden ainoan reitin avulla sekä Etelä-Tyynenmeren kautta toisella reitillä.

Investointien summa on valtava, lähes biljoona dollaria. Satelliitit maapallon kiertoradalla, Thaimaan ja Laosin läpi kulkevat junan raiteet, tieverkostot, ilmailun ja merenkulun infrastruktuurit Keniassa.

Osa hankkeesta on jo käynnissä. Rautatiet ja moottoritiet ovat valmiina Länsi-Kiinan Xinjiangista Pakistanin Gwadarin satamaan sekä Kiinan ja Kazakstanin rajalla olevaan Khorgosin kuivasatamaan, mikä on Euroopan junarahdin risteyskohta. Keski-Eurooppaan kulkeva luotijuna Piraeuksen satamasta Kreikasta on myös jo rakenteilla.

Maailman suurin vientimaa Kiina saa suurimman edun uudesta silkkitiestä. Koska Eurooppa on vahva kauppakumppani Kiinalle, kuten myös Afrikka, silkkitie luo kasvua tulevaisuudessa. Silkkitie luo uusia markkinoita kiinalaisille yrityksille, mutta antaa mahdollisuuden myös ulkomaisille toimijoille yritystoiminnan laajentamiseen. Hienoa on myös sekin, että hanke auttaa Kiinan länsiosia kehittymään, kun Kiinan itäpuoli on tähän saakka eniten kasvanut.

Kunnianhimoinen suunnitelma luo kuitenkin myös haasteita. Ei ole lainkaan sanottua, että talouskasvun menestystarina toisi toteutua myös muissa maissa. Erot Kiinan kanssa ovat selkeät niin taloudellisten kuin kulttuuristenkin olosuhteiden valossa. Ei voida väheksyä myöskään turvallisuusuhkia, sillä Kiinan vaikutusvallalle löytyy aina myös vastustajia.

Lähteet:

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2017/vw201720_6/

https://www.verkkouutiset.fi/talous/silkkitie_obor-49506