Miten lainakatto on vaikuttanut velkaantumiseen?

Suomeen on määritelty asuntolainojen lainakatto – se tarkoittaa käytännössä sitä, että pankit eivät voi myöntää velalliselle täyttä asunnon hintaa lainana ilman vakuuksia. Tällä pyritään hillitsemään vääränlaista lainanottoa. Kaikki muistavat subprime-kriisin ja mistä se pohjimmiltaan johtui: surkeista asuntolainoista ja pankeista, jotka tarjosivat rahaa aivan liian löysin rantein. Suomessa tilanne ei ollut aivan niin karu kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa ollaan tehty toimenpiteitä velanottamisen valvonnan edistämiseksi.

Hakijalla tulee olla 5-10% asunnon hinnasta säästettynä

Jos olet säästänyt ASP-tilille ja olet ostamassa ensiasuntoasi, riittää että olet säästänyt 5 prosenttia asunnon hinnasta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 120 000 euron asunnosta 6000 euroa. Jos taas et ole ASP-säästäjä, pankki voi myöntää lainaa 90 prosentille asunnon arvosta, näin joutuisit säästämään 120 000 euron asuntoa varten 12 000 euroa.

Mistään dramaattisesta lainakatosta ei siis ole kyse. Täytyy kuitenkin todeta, että enemmän tai vähemmän standardiksi on muodostunut se, että pankit myöntävät asunnon arvosta ainoastaan 70% lainaa ja loput tulee rahoittaa esimerkiksi valtiontakauksella. Nykyään ei ole siis mahdollista saada lainaa pelkästään asunto vakuutena, vaan joudut etsimään myös muita vakuuksia. Usein hakija voi hakea vakuudettomasti valtiontakausta, jolla päästään 85-90 prosentin velka-asteeseen, ASP-säästäjillä tosiaan jopa 95 prosenttiin.

Esimerkki lainakatosta

Oletetaan, että olet katsellut asuntoa, jonka hinta on 120 000 euroa. Voit saada asunnon arvosta noin 70 prosenttia vakuutena, eli tässä tapauksessa n. 84 000 euroa. Sinun täytyy siis löytää vakuudet tai takaaja lopulle 36 000 eurolle. Lisäksi sinulla tulee olla 12 000 euroa omia säästöjä, tai ASP-säästäjänä 6000 euroa. Nykyään pankit eivät enää hyväksy pelkästään henkilötakaajia – takaukseksi vaaditaan reaaliomaisuutta, kuten sijoitusasunto, osakesalkku tai muuta varallisuutta.

Nykyään ei siis riitä, että saa esimerkiksi vanhempansa suostuteltua takaajaksi; heidän tulee myös nimetä konkreettista omaisuutta, joka toimii lainan vakuutena. Tälle pantille määritellään pankin toimesta arvo, ja sen jälkeen se toimii lainan vakuutena siihen asti, että tämän ulkoisen pantin osuus on kuitattu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos vanhempasi panttaavat 36000 euron arvoisen yksiön asuntolainaasi varten vakuudeksi, pantti vapautuu kun olet lyhentänyt lainaasi tämän 36 tuhannen euron arvosta. Pantit sidotaankin nykyään pitkäksi aikaa lainoihin, ja monet ovatkin vastahakoisia takaajaksi ryhtymisen suhteen juuri tämän takia – kun omaisuus asetetaan pantiksi, sitä on hankala ellei mahdotonta likvidoida.

Lainakatto ei ole helpottanut velallisten tilannetta

Vaikka Suomessa on sovellettu lainakattoa jo jonkin aikaa, velkaantumisaste jatkaa nousuaan. Se on ollut tasaisessa nousussa jo vuodesta 1997 lähtien, eli 90-luvun karmivan laman loppumisesta lähtien. Vuonna 2011 Suomen kotitalouksien velkaantumisaste oli jo karmaisevat 115 prosenttia, ja suunta on ollut nouseva. Velkaantumisasteella tarkoitetaan velkojen osuutta käytettävissä olevista tuloista.

Kaikista velkaisimpia keskimäärin ovat 25-34-vuotiaat, mikä on pienoinen yllätys, sillä monet arvioivat nuorten aikuisten lannistuneen asuntomarkkinoilla ja taantuneen pitkäaikaisiksi vuokra-asujiksi. Velanottoa on ruokkinut se, että korkotasot ovat olleet jatkuvassa laskussa viimeisen talouskriisin piikin jälkeen, ja nyt ollaan eletty jo vuosia täyden nollakoron aikoja. Onkin vain ajan kysymys, koska ohjauskorot lähtevät taas nousuun. Silloin voidaan nähdä taas karmaiseva ajanjakso – liian suuri osa asuntovelallisista on suhteuttanut lainansa kuukausierän niin, että se on kestävällä pohjalla vain alhaisten korkojen aikaan, ja esimerkiksi kuuden prosentin ohjauskorko romuttaisi koko henkilökohtaisen talouden.